Vimpelinlammella kevättä kuvailemassa

Oli hieno tilaisuus päästä kuvailemaan yhtenä kevään lämpimimmistä päivistä, ja tartuin toimeen.

Toiveissani oli kuvata ensimmäisiä heränneitä perhosia ja muutenkin eloon heräävää luontoa.

Ensimmäiset kuvat päädyin nappaamaan läheiseltä Vimpelinlammelta. Lehdet olivat parhaimmillaan puhkeamassa puihin, mutta aluskasvillisuus oli paljolti vielä talven jäljiltä ns. entistä.

Keväinen heräävä metsä ja ilman lämpötila vähän päälle 20 astetta. Aurinko paistaa. Siinä yhdistelmä, joka todella kutsuu luontoon kameran kanssa. Välillä piti objektiivi suunnata ylöskin päin. Siellä pieniä lehtiä kasvattavat puiden latvat näkyvät niin ihanasti sinistä taivasta vasten!

Törmäsin siinä lampea kiertävään kävelijään, joka kertoi, että lammen toisessa päädyssä on joutsenpari, ja että siellä emo on hautomispuuhissa!

Kiittelin, ja lähdin polkemaan pyörälläni sinne.

Siellä se joutsenpari oli! Olin innoissani, ja erityisesti siksi, että reissun toinen tarkoitus oli saada riittävästi videomateriaalia keväästä uutta lauluani ja sen videota varten. Nyt sain siihen oikein ekstra hienoa videoita, ja toki myös hyviä kuvia.

Olen nyt alkanut kuvaamaan paljolti täysin manuaalisäädöillä ja se lisää hyviä onnistumisen fiiliksiä.

Vimpelinlampea.

1/500, ISO 200, f8, 10mm. VR 10-20mm.

Vimpelinlammen rantametsää.

1/400, ISO 400, f9, 10mm. VR 10-20mm.

Laulujoutsen - koiras.

1/800, ISO 200, f6,3, 300mm. VR 70-300mm.

Laulujoutsen - naaras…

1/640, ISO 200, f6,3, 300mm. VR 70-300mm.

Laulujoutsen - naaras…

1/640, ISO 200, f6,3, 300mm. VR 70-300mm.

Laulujoutsen - koiras.

1/320, ISO 200, f6,3, 300mm. VR 70-300mm.

Kiertelin, ja kuvailin lintuja sen minkä häiritsemättä pystyin. Matkaa pesälle oli ehkä kolmisenkymmentä metriä mistä tahansa suunnasta kevyenliikenteen väylältä, joka kiertää samalla lammen.

Näitä joutsenia pääsevät siis monet ihmiset näinä aikoina ihailemaan, mutta jätetäänpäs pariskunnan ihailu siihen kävelytielle. :-)

300-millinen objektiivini riitti tässä tilanteessa ihan ok:sti. Asiaa auttoi tietysti se, että nämä linnut ovat riittävän suuria.

Kuvasin vielä erikseen joutsen koiraan, joka lähti käymään lähellä hieman uimassa.

Olin (minulle epätyyyppillisesti) sivuuttanut joutsenien luo kiirehtiessäni lentoon lehahtaneen perhosen, joten joutsen kuvailujen jälkeen käännyin takaisinpäin.

Ihan heti en sitä perhosta löytänytkään ja kuvailin kaunista luontoa lähistöltä.

Vanha paju.

1/200, ISO 200, f8, 10mm.

VR 10-20mm.

Nuori paju.

1/200, ISO 200, f8, 10mm. VR 10-20mm.

Kevät lehdossa.

1/400, ISO 200, f7,1, 10mm. VR 10-20mm.

Kevät lehdossa.

1/500, ISO 200, f8, 98mm. VR 70-300mm.

Kevät lehdossa.

1/500, ISO 200, f8, 98mm. VR 70-300mm.

Muutamia lintuja sattui tulemaan lähelle, ja aloin kokeilemaan niiden kuvaamista. Minun pisimmälle ulottuva teleobjektiivini on siis VR 70-300mm, joka soveltuu esimerkiksi perhosiin ihan hyvin, mutta lintuihin ei niinkään, ellei pääse tarpeeksi lähelle.

Minulle sattui tuuri, kun huomasin peipon tarpeeksi lähellä.

Sen perhosenkin sitten näin, ja se oli yksi yleisistä kevään perhosista, herukkaperhonen.

Otin siitä lähinnä videoita, jota tulee näkymään Kevään kosketus- kappaleeni videolla. Se on nyt jo Youtubessa ja laitan sen tänne sivuilleni, kunhan ehdin.

Leskenlehdet löydettyäni kuvaustavoitteeni täyttyivät. :-)

Peippo.

1/320, ISO 200, f8, 300mm. VR 70-300mm.