Pilvisen Juhannuspäivän pyöräily. Lintuja, maisemia, leppis...

Ajatuksenani oli käydä ”vähän joella Kajaanin keskustassa kuvailemassa”, mutta kun pääsin sinne, ajatukset kääntyivät seuraavaan ja seuraavaan määränpäähän. :-D Tiedän, että pilvinen sää ei ole ollenkaan hyvä lähtökohta tähän kuvaushommaan, mutta nyt kun oli fiilis ja tilaisuus, niin oli toimittava. Ja vasta toinen kunnon kuvauskerta tälle kevät kesälle…

Tässä kotona näitä kuvia ensimmäistä kertaa katsellessani, oli selvää että asia oli juuri noin tuon valon osalta. Jouduin käsittelemään monia näistä kuvista valotuksen osalta vielä raakakuvan pohjalta uudestaan.

Kajaanin keskustassa joella kuvasin näitä muutamia yleisiä vesilintuja.

Tukkasotka - naaras.

1/160, ISO 200, f6.3, 300mm.

VR 70-300mm.

Tukkasotka - koiras.

1/200, ISO 200, f6.3, 300mm.

VR 70-300mm.

Kalatiira.

1/2500, ISO 200, f6, 260mm.

VR 70-300mm.

Kyynäspääniemen sillan ylitettyäni otin nämä kuvat linnuista siinä vartin aikana. Yleisimpiä mahdollisia lintuja tässä ympäristössään, mutta kuinka mukavaa onkaan pysäyttää nämä kuvaan. Erityisesti lentävistä kalatiirasta ja kalalokista ottamani lentokuvat ovat lintujen itsensä yleisyydestä huolimatta aina yhtä kiehtovia. Saan tämän kuulostamaan siltä, kuin olisin paljonkin ennen kuvannut lintuja lennosta, mutta näin ei todellakaan ole.

Kunhan ehdin, lisään nämä linnut (vielä) erittäin vaatimattomalle lintu sivulleni.

Pienen piipahduksen jälkeen Kajaanin Vanhalla hautausmaalla, ajattelin käydä katsomassa Ensilän peltoja, joten pyörämatkani vei sitten sinne.

Kiinnitin siellä soratiellä peltojen ja niittyjen keskellä huomion siihen, kuinka ohdakkeet teiden varsilla ja heinät pelloillaan alkavat tehdä tuloaan oikein kunnolla.

Kalalokki.

1/2500, ISO 640, f6.3, 300mm.

VR 70-300mm.

Kalalokki.

1/2500, ISO 640, f6.3, 300mm.

VR 70-300mm.

Ensilän peltoja.

1/320, ISO 320, f13, 18mm.

VR 18-55mm.

Laajakuva objektiivi tekee näissä kuvaus tilanteissa terää. Viereisessä kuvassa on”vanha kunnon” Helkama Suvantolantiellä peltojen laidalla.

Tästä matka jatkui sitten jo ajatuksissani (ja pian oikeasti) kohti Paltaniemeä, jolta ei voi Nakertajaan saakka tultuaan enää välttyä. :-) Se on niin kaunista seutua Oulujärven kera. Tällä kertaa en kuitenkaan kuvannut Paltaniemen emäseurakunnan neljättä kirkkoa, kuvakirkkoa, vaan jatkoin Sutelantielle.

Voikukka.

1/320, ISO 320, f10, 45mm.

VR 18-55mm.

Seitsenpistepirkko. (”Leppäkerttu”)

1/200, ISO 320, f10, 55mm.

VR 18-55mm.

Rhagio Scolopacea

1/320, ISO 320, f8, 55mm.

VR 18-55mm.

Rhagio Scolopacea

1/250, ISO 320, f10, 55mm.

VR 18-55mm.

Pelto-ohdake?.

1/250, ISO 320, f10, 55mm.

VR 18-55mm.

Perhosia ei tällä reissulla juuri näkynyt. Ainoastaan lanttuperhonen ja todennäköinen pursu- tai rämehopeatäplä vilahtivat lähistöllä. Kuten voikukka ja kielo kuvistani näkyy, kasvit ja paikat olivat vielä aika märkiä ja perhosetkin vielä edellisen päivän sateiden jäljiltä suojapaikoissaan.

Ensilän pelloilla Hetteenmäen/Nakertajan maastoissa kuvasin lasten suosikin leppäkertun, sekä sieppokärpäsiin kuuluvan Rhagio scolopacean. Tälle ei valitettavasti ole suomenkielistä nimeä, ainakaan minun tietääkseni. Kyseinen kaveri on peto joka pyydystää pieniä hyönteisiä. Tässä on pari kuvaa tuosta hyönteisestä.

Minulle ennestään kovin tutuilla Nakertajan puoleisilla pelloillla otin muutaman maisemakuvan. Tuli asuttua vuosia tässä hyvin lähellä, ja talvisin tein omia latuja näille pelloille. Se oli mukavaa hommaa!

Nakertajan peltoja

1/800, ISO 250, f9, 10mm.

VR 18-55mm.

Nakertajan peltoja

1/500, ISO 250, f10, 10mm.

VR 10-20mm.

Pisaroita Kielon lehdillä.

1/200, ISO 500, f10, 185mm.

VR 70-300mm.

Kielo.

1/160, ISO 320, f10, 42mm.

VR 18-55mm.

Sutelantieltä poikkesin tutulle Soidinharjulle, joka on kangasmetsää ennen Oulujärven rantaa. Siellä löysin sopivan kasvupaikan kieloille ja piti pysähtyä kuvaamaan näitä kauniita Suomen kansalliskukkia!

Jossain muistini perukoilla oli tieto Kielon myrkyllisyydestä, joka pitää paikkansa. Lehdet olivat vielä eilisen sadepäivän jäljiltä kauniisti pisaroiden koristelemat.

Siitä jatkoin matkaani lentokentän ympäri kohti Kirkkoahoa ja Matinmäkeä, joista jälkimmäinen siinä pian olikin tulossa eteen. Matinmäen hiekkamäkien kohdalla oli pysähdyttävä ottamaan kuvia muutaman kerran ukkosen jyrinälläkin varoittaneesta pilvialueesta. Laajakuva, tai oikeammin sanottuna laajakulmaobjektiivi (VR 10-20mm) kameraan kiinni, tietysti.

Pilvet.

1/800, ISO 320, f8, 10mm.

VR 10-20mm.

Taivaanvuohi.

1/250, ISO 320, f8, 300mm.

VR 70-300mm.

Taivaanvuohi.

1/400, ISO 320, f6,3, 300mm.

VR 70-300mm.

Sadepilvi.

1/1000, ISO 250, f6,3, 10mm.

VR 10-20mm.

Selfie sateelta suojassa kuusen alla. :-)

Kuva otettu iPhonella…

Koska minulla ei ollut mitään sadevarustuksia mukana lukuunottamatta kamerareppuni omaa sadesuojaa, tässä piti jo arvioida voisinko vielä jäädä kuvaushommiin näille main, vai pitäisikö hyödyntää sateetonta hetkeä, ja ajella lähemmäs asutusta ja mahdollisia sateensuojia…

Päätin vielä kääntyä kuvailemaan tien toiselle puolelle Matinmäkeen ja tullessani sinne vievälle hiekkatielle huomasin heti noin viiden metrin päässä merkkipuun päällä komean linnun! Pysähdyin. Ilmeisesti lintu luotti suojaväriinsä, kun seisoi noin lähellä liikkumattomana. Arvioin oikein (kun huomasin linnun rauhallisuuden), että ehdin vielä vaihtaa nopsaan 70-300mm teleobjektiivini pyörän selässä. Otin heti siitä pari nopeaa varmistus kuvaa ja nousin pois pyörän selästä. Kävelin varovasti hieman lähemmäs vähän parempaan asemaan, ja ehdin ottaa yhden kuvan ennen kuin lintu katsoi asemansa vaarantuneen, ja nousi siivilleen.

Näin se vain on, että kun lähtee ulos liikkeelle, niin maailmalla voi tuurilla tulla eteen vaikka mitä.

Tästä tulee hieno lisä lintusivulleni myöhemmin.

Tunnistin tämän kumminkin aika pienellä lintu tuntemuksellani mahdollisesti taivaanvuoheksi ja hajuni oli oikeassa. :-)

Nousin vielä siihen Matinmäkien päälle ottaakseni maisemakuvan pienestä ukkos/sade pilvestä, joka eteni aika lailla länteen lentokentän taakse ja ohitse minusta.

Otin kuvan myös Paltaniemen kuvakirkolle päin telellä ja sain erillisen kellotornin korkeamman huipun, sekä matalamman kuvakirkon huipun sieltä näkymään kuvaan. Näiden takana kuvassa häämöttää jo rankkasateen alle peittyvä Oulujärvi.

Paluumatkan kotiin aloitin tästä, ja yhdessä vaiheessa jouduin vailla parempaa suojaa hyppäämään pyörän päältä sadekuurolta suojaan lähikuusien alle. :-D Tämä oli mukava pieni seikkailu.

Paltaniemen kuvakirkon tornit keskellä oikealla.

1/500, ISO 250, f6,3, 300mm.

VR 70-300mm.