Niin se vaan pitkä työkausi jäi taakse ja alkoi kesäloma!
Tarkoitus on tänä kesänä käydä kaksi eri reissua, joista ensimmäinen suuntautui lasten kanssa Kuusamoon Rukalle.
Siellä pääretkikohde oli Valtavaara. Se oli minulle ennestään jo useaan kertaan käyty paikka, mutta Valtavaaran kauneutta voi ihailla aina uudelleen!
Vuosia sitten, kun kävimme Valtavaaralla, nimesimme Valtavaaralle vievän Valtavaaran huiputuksen reitin matalammat huiput Rukalta päin numeroilla yhdestä viiteen. Viides huippu näistä on siis se korkein, jossa on palovartijan tupa. Tuvasta löytyy vieraskirja, jonne jälleen kerran pääsimme kirjoittamaan nimemme.
Valtavaaran huippu Valtavaaranlammen takana. 15.6.2025
1/250, ISO 200, f11, 27mm. VR 18-55mm.
Ns. kolmannen huipun jälkeen reitti laskeutui pienen matkan päähän Valtavaaranlammelle, jossa piti päästä käymään ihailemassa 414 metrin korkeudessa liplattavia laineita ja maisemia.
Lammelle oli myös rakennettu melkoisen suuri nuotiokatos sitten viime käynnin jälkeen.
Emme pysähtyneet lammelle kovin pitkäksi aikaa, koska suunnitelmissa oli paistaa makkaraa vasta korkeimman huipun läheltä löytyvällä kodalla.
Matka jatkui pienen ”neljännen huipun” jälkeen kohti itse korkeinta kohtaa, jonne matkaa lammen nuotiopaikalta on noin 1 km.
Pian huippu ilmestyi eteemme, paljastaen lähes puuttoman Valtavaaran laen. Korkeutta huipulla on noin 490m.
Maisemat tuttuun tapaan siellä mahtavat.
Valtavaaran huipulta etelään:
Vasemmassa laidassa Rukan vaara- ja tunturijonon eteläisin vaara, Pyhävaara. Sen jälkeen monihuippuinen Rukatunturi.
Etualalla on Valtavaaranlampi suon takana.
1/320, ISO 200, f10, 18mm. VR 18-55mm.
Valtavaaran huipulta pohjoiseen:
Konttainen ja sen kalliot vasemmalla keskellä. Karhunkierros jatkaa tästä Konttaiselle ja sieltä pohjoiseen. Konttaisen edustalla Konttaisjärvi.
15.6.2025
1/320, ISO 200, f11, 18mm. VR 18-55mm.
Paatsamasinisiipi. (Celastrina argiolus) 15.6.2025
1/250, ISO 200, f13, 18mm. VR 18-55mm.
Ritariperhonen. (Papilio machaon) 15.6.2025
1/320, ISO 200, f6.3, 300mm. VR 70-300mm.
Huipulla kohtasimme yllätyksen, jota en eteen tulevaksi ehtinyt ajatellakaan, nimittäin ritariperhosen.
Olen törmännyt ritariperhosiin siellä myös aiemminkin, joten jos haluaa mahdollisesti ritariperhosen näilllä seuduilla nähdä, on Valtavaaran huippu sellainen paikka josta sen voi löytää. Huippu on aika pieni alue, ja sieltä palovartijan mökin itäpuolelta, aivan mökin viereltä olen tämän upean perhosen ennenkin löytänyt.
Yleinen paatsamasinisiipi oli alempana vaaran metsissä polun vierellä myös yksi toinen näkemämme perhonen. Ensimmäinen oli varmaankin vihreä kangasperhonen.
Paluureitti Valtavaaralta kodan jälkeen, on kaunista ja rehevää metsää, jonka loppupuolella tulee Ahmakallio. Liekö nimensä veroinen, kun yksi nuorisostamme edellä kävellessään kertoi nähneensä siellä mahdollisesti juuri ahman.
Ahmakallio. 15.6.2025
1/200, ISO 250, f8, 18mm. VR 18-55mm.
Ahmakallio. 15.6.2025
1/200, ISO 200, f8, 18mm. VR 18-55mm.
Olenpa nauhoittanut vuosia sitten Valtavaarasta myös Juha Vainion kappaleen Valtavaaran valssi. Jos haluat käydä kuuntelemassa ja vilkaisemassa, niin se löytyy tästä linkistä YouTube- kanavaltani.