12.06.2023

Eräs intohimoinen tuttu perhosharrastaja antoi minulle riikinkukkokehrääjä koirasta naaraan feromonilla houkuttelevan syötin. Heti kun hetki ja ilma olivat sopivat ja pääsin kuvaushommiin, lähdin tutulle paikalle rauhaisaan ympäristöön houkuttelemaan kyseistä perhosta. 

En ollut ikinä nähnyt tätä lajia ennen, mutta kyseisen syötin piti puheiden mukaan toimia tuurista riippuen jopa minuuteissa, mikä on hämmästyttävää.

Asetin syötin matalalle pajukkoon ja se taisi lopussa sitten koitua kauniin perhosen kohtaloksi…

Okei. Kesti noin puolisen tuntia, kun paikalle saapui todella kaunis perhonen. Se löysi nopeasti feromoni syötin ja lenteli myös pitkiä aikoja sen lähistöllä. Sain todella hyvät mahdollisuudet kokeilla kuvan ottamista nopeasti siipiään räpyttelevästä riikinkukkokehrääjästä. Paikalleen se ei käytännössä asettunut juuri ollenkaan.

Kehrääjä ilmestyi aivan vieressä olevan lammen vetten päältä ja alkoi etsiä syöttiä.

Se räpytteli lakkaamatta ja lensi välillä korkeammalle pajukon latvustoihin, josta minä puolestani räpsin kuvia minkä kerkisin. Käytin Nikonini suljin automatiikkaa, että voisin itse säädellä suljinajan nopeutta pysäyttääkseni tämän kaverin kuviini.

Kehrääjä saapuu lammelta.

1/2500, ISO 200, f4,5, 70mm.

VR 70-300mm.

Kehrääjä lentää lammen rannassa.

1/2500, ISO 640,  f11, 55mm.

VR 18-55mm.

Kehrääjä lentää pajujen luona.

1/3200, ISO 200,  f4,5, 70mm.

VR 70-300mm.

Kehrääjä lentää pajujen luona.

1/3200, ISO 200,  f4,5, 70mm.

VR 70-300mm.

Kehrääjä lentää pajujen seassa.

1/2000, ISO 640,  f6,3, 55mm.

VR 18-55mm.

Kehrääjä lentää pajujen seassa.

1/2500, ISO 640,  f6,3, 70mm.

VR 70-300mm.

Kehrääjä pajussa.

1/2500, ISO 640,  f6,3, 300mm.

VR 70-300mm.

Välillä perhonen lensi alas polulle, joka vei aivan metrien päässä olevan pienen lammen rantaan. Sain kuvattua alhaalta kyykystä hienoja otoksia kehrääjästä, kun se meni aivan ruohikon juurelle, ja sieltä samalla räpytellen nousi ruohon korsia pitkin ylöspäin. Tässä välillä siirryin käyttämään aukko-automatiikkaa, koska perhonen pysyi paremmin paikallaan, eikä suljinajan tarvinnut olla niin nopea.

Tiesin etten tee makro-objektiivilläni mitään, koska tämä kohde ei pysähtynyt, joten käytin sekä pisintä 300mm:stä, että ns. ”normi” objektiiviani 18-55mm.

Kehrääjä ruohikossa.

1/400, ISO 640,  f6,3, 240mm.

VR 70-300mm.

Kaunis olento.

1/2500, ISO 640,  f5,6, 110mm.

VR 70-300mm.

Kehrääjä ruohikossa.

1/2500, ISO 640,  f6,3, 120mm.

VR 70-300mm.

Välillä riikinkukkokehrääjä taisi kyllästyä olemattoman naaraan etsintään ja lähti paikalta. Jonkin ajan päästä, joko sama, tai uusi yksilö kuitenkin saapui paikalle. 


Olin ollut kuvailemassa paikan päällä reilusti toista tuntia ja olisin pian lyönyt pillit pussiin ja lähtenyt pyöräilemään kotiin, mutta kuten elämässä monesti käy, joskus sattuu yllätyksiä.

Kuten monesti yllätyksen äkkiarvaamatta sattuessa, ajatuksien on vaikea pysyä matkassa tapahtumissa…


Kehrääjä lensi tuona hetkenä tosi matalalla. Pajujen kuivien heinien katveesta ilmestyi esiin sisilisko ja liikkui pienillä nopeilla liikkeillään perhosen lähelle. Vain muutama sekunti kului ja tavallaan tiesin mitä oli tulossa, mutta en mitenkään pystynyt varautumaan siihen joko sarjakuvaus toiminnolla tai kuvaamalla videota…


Sisilisko sieppasi salamannopeasti sopivalle etäisyydelle tulleen perhosen ja vilahti se suussaan kuivien heinien sekaan, josta kuului hetken aikaa perhosen liikkeiden ja sisiliskon ravistusliikkeiden rapinaa. Sisilisko yritti siellä vaientaa lopullisesti kehrääjän.


Hyvän kokoinen perhonen ei kuitenkaan ollut pelkän yhden suupalan juttu sisiliskolle, ja hetken päästä se tuli heinien keskeltä esille perhonen suussaan. Siinä se sitten jo surullisen pitkältä tuntuvan tovin ajan kävi perhoseen käsiksi uudelleen ja uudelleen. Kunpa olisin tajunnut toimia paremmin iskuhetkellä. Onneksi sain siitä edes tuon yhden ainoan kuvan joka kyllä oli ihan vain sekuntien päässä sisiliskon hyökkäyksestä.

Silti aika harvinainen kuvaustilanne kaiken kaikkiaan!


Kuvasin siinä loppupuolella myös videota tuosta pitkästä sisiliskon uurastuksesta saaliinsa kimpussa…






Kehrääjä ruohikossa.

1/3200, ISO 640,  f7,1, 135mm.

VR 70-300mm.

Peto saapuu.

1/2500, ISO 200,  f4,8, 125mm.

VR 70-300mm.

Saalis ja saalistaja.

1/500, ISO 250,  f6,3, 300mm.

VR 70-300mm.

Saalis ja saalistaja.

1/640, ISO 250,  f6,3, 300mm.

VR 70-300mm.

Saalis ja saalistaja.

1/640, ISO 250,  f6,3, 300mm.

VR 70-300mm.

Saalis ja saalistaja.

1/500, ISO 250,  f7,1, 220mm.

VR 70-300mm.

Saalis ja saalistaja.

1/640, ISO 250,  f7,1, 220mm.

VR 70-300mm.

Saalis ja saalistaja.

1/400, ISO 250,  f7,1, 300mm.

VR 70-300mm.

Saalis ja saalistaja.

1/400, ISO 250,  f7,1, 300mm.

VR 70-300mm.

Tajusinpa siinä tätä touhua kuvaillessani myös alkaa viilaamaan aukko arvoa, niin sain syvyysterävyyttä suuremmalle alueelle.


Tässä on näitä kuvia nyt reilusti, niin saa ihailla tämän toisen suomessa elävän liskon kauneutta. Toinenhan on vaskitsa ja se löytyy myös kuvaamanani täältä minun sivuiltani.

Saalis ja saalistaja.

1/320, ISO 250,  f9, 185mm.

VR 70-300mm.

Saalis ja saalistaja.

1/400, ISO 250,  f6,3, 300mm.

VR 70-300mm.

Saalis ja saalistaja.

1/160, ISO 250,  f9, 300mm.

VR 70-300mm.

Saalis ja saalistaja.

1/200, ISO 250,  f6,3 300mm.

VR 70-300mm.

Saalis ja saalistaja.

1/160, ISO 250,  f6,3 300mm.

VR 70-300mm.

Saalis ja saalistaja.

1/320, ISO 250,  f6,3 300mm.

VR 70-300mm.

06/12/2022

Paljon kaikkea on kyllä tekeillä. On monta biisiä tekeillä, taidetta ja joulutervehdyksiä niiden muodossa. Yksi pikkujoulukeikkakin oli Ylinousevan Kvartetin kanssa. Siihen lisäksi koiria, lapsien hoitoa ja kodin siivousta. Taitaa olla ihan hyvä paketti. Ai niin, ja näitä kotisivujakin pitäisi välillä päivitellä. On ollut aika monesti mielessä. Laitan nyt ainakin muutaman uuden kappaleen musiikki sivulle, sekä uudella lelulla Apple Pencilillä tekemiäni töitä taidesivuille. Nyt takana oleva syksy on ollut musiikin puolesta ihmeellinen. Olen lastenohjaajan töissäni yllättäin alkanut luomaan suomen kielisiä lastenlauluja, ja lauluja jotka eivät genreltään välttämättä suoranaisesti ole edes rajattu lastenlauluiksi . Missäpä se semmoinen raja menisi? Käypä kurkkaamassa musiikki osioita! Linkki on jo yllä.

Muistin myös yhden jo pari vuotta sitten käytännössä valmiiksi äänittämäni oman kappaleen tässä syksyllä ja tein sen valmiiksi videon kera. Se on nyt myös sivulla tämän päivityksen myötä. Tykkään siitä biisistä, vaikka sanoituksellisesti tämä menee sinisien fiiliksien ytimeen tässä elämässäni. Sen nimi on siis It’s Not What All Can Have.

Kiitos paljon kaikille, jotka ovat antaneet palautetta näistä tekemisistäni!!!

Ylinouseva Kvartetti keikalla 26.11.2022

27/08/2022

Kesäloma tuli ja meni, ja työt alkoivat. Perhoskuvailu uuden kameran innoittamana kuitenkin tuotti mukavasti tulosta. Sain kuvattua uusia perhos lajeja toistakymmentä, joista hienoimpina (makuasioita) varmaankin poppelikiitäjä, liuskayökkönen, isomittari (jota olen pitkään kaivannut) ja ritariyökkönen.



Isomittari on Suomen suurin mittari. Mittareista löytyi myös muita tosi hienoja uusia lajeja, kuten esimerkiksi paju- ja haapakäärömittari. Etenkin haapakäärömittari naaras ulkonäöltään, sekä myös sen englanninkielinen nimensä Dark Bordered Beauty ovat kauniita.

Isomittari.

1/200, ISO 320, f7,1, 85mm.

Micro Nikkor 85mm.

Pikkukeltasiipi.

1/1250, ISO 320, f10, 85mm.

Micro Nikkor 85mm.

Haapakäärömittari.

(Kuva otettu iPhonella…)

Pikkukeltasiipi oli myös mukava, pieni ja piristävä löytö aivan minulle uutena perhosena. 


Kuvista näkee, että monet perhoset ovat seinäpinnoilta kuvattuja. Lastenohjaaja työni työpiste on ollut minulle onnenpotku tässä hommassa. Joka aamuinen perhostarkistus, eli kierros seurakuntatalon ympäri ennen töiden alkua on ollut minulle monta kertaa päivän positiivisilla yllätyksillä lataava juttu.


Kuvaamisen osalta aikaa on vielä ennen talvea. Pitkä ja toivottavasti hyvä syksy on edessä.

Liuskayökkönen.

1/25, ISO 320, f14, 85mm.

Micro Nikkor 85mm.

06/07/2022

Kävimme kuuden päivän kesälomareissulla kesä-heinäkuun vaihteessa Pyhällä lasten ja ukin kanssa. Laittelen tähän 1. ja 2. matkapäivän päivitykseen jotain matkalla löytyneitä hyönteisiä, sekä maisemakuvia Isokurusta. Heti ensimmäisenä päivänä törmäsimme ilmiöön matkalla Pyhätunturille, joka tulisi olemaan kaverinamme koko reissun ajan aina kun olemme ulkona… Nimittäin paarmoihin. Jossain Kuusamon kieppeillä kuvasin kännykällä lapsia pysähdyspaikalla kauhistuttaneen ampiaisen näköisen menijän, jonka tunnistin myöhemmin keltavyöpaarmaksi. Näitä pörräsi nautapaarmojen ja suppupaarmojen lisäksi tasaisesti ympärillämme. Se mikä näissä paarmoissa oli jännää, että todellista puremishaittaa niistä ei hirveästi ollut. Pelkosenniemen Kilpiaapalla neljäntenä päivänä oli huippukohta näiden määrässä. Taidan sisällyttää sen päivän päivitykseen pienen video näytteen pörinän määrästä. :-D

Ensimmäisenä päivänä perillä meillä oli määränpäänä Isokuru. Olin käynyt siellä kerran aiemminkin, mutta pienin lapsemme ei ikinä ja sama koski myös ukkia. Meillä oli erittäin huono tuuri sillä reissulla, koska vähän aikaa käveltyämme alkoi vesisade. Se kesti tismalleen sen aikaa minkä olimme Isokurussa ja loppui kun tulimme autolla takaisin mökin pihaan. Ennen sateen alkamista yksi lapsista bongasi omalta paidaltaan kävellessään sarvijäärän. Tunnistin sen myöhemmin Jätkäjääräksi.

Keltavyöpaarma. Kuva otettu kännykällä ja valitettavasti tarkennustasoltaan vain tyydyttävä…

1/125, ISO 640, f7,1, 42mm.

VR Nikkor 18-55mm.

Jätkäjäärä.

Sääennuste ennen lähtöä näytti 40% sadetta tunniksi… Lopputulos oli 100% sadetta neljä tuntia.. Olin ainoa jolla oli sateenvarjo ja sekin kameran vuoksi, koska emme odottaneet kunnon sadetta…

Maisemat olivat toki hienot sateesta huolimatta, mutta siinä alkoi palelemis ongelmia tulla kastumisen johdosta pienimmällä lapsella…

1/400, ISO 500, f7,1, 10mm. VR Nikkor 10-20mm.

Retkeläiset hyvillä mielin vielä ennen sateen alkua matkalla kohti Isokurua…

1/200, ISO 400, f7,1, 20mm.

VR Nikkor 10-20mm.

1/250, ISO 640, f7,1, 20mm.

VR Nikkor 10-20mm.

Koska valon määrä tippui myös pilvien ja sateen vuoksi, minun piti kompensoida asiaa ISO-arvon avulla. 400 näytti riittävän tällä kelillä pitämään suljinajan riittävän nopeana tuommoisella ”perus aukkoarvolla” 7,1. 

Isokuru on tietojen perusteella Suomen suurin kuru. Meidän käyntimme täällä neljän lapsen ja yhden eläkeläisen kanssa oli varmasti yksi nopeimmasta päästä tämmöisellä porukalla…

1/250, ISO 400, f7,1, 10mm.

VR Nikkor 10-20mm.

Määränpäämme oli kurun pohjoispäässä oleva Pyhänkasteenlampi, johon laskee jyrkänteeltä komeasti myös Pyhänkasteen putous. Kävelimme kurun päähän sateessa mahdollisimman nopeasti, koska tiesimme että meidän pitää myös palata takaisin samaa reittiä pian, ettei kylmä pääse iskemään pahasti vaatteiden kastuessa likomäriksi. Kurun pohjalla oli vettä myös alkupäässä, josta lähtee etelään päin puro.

Ennen Pyhänkasteenlampea tuli kurun pohjalla vastaan yksi isompi lampi, joka on viereisessä kuvassa. Lännen puolella nousi  maa kohti Ukonhattua ja idässä Kultakeroa kohti, jonka rinteillä toisella puolella ovat laskettelurinteet.

1/250, ISO 400, f9, 10mm.

VR Nikkor 10-20mm.

Kultakeron puoli kurusta.

1/320, ISO 400, f7,1, 10mm.

VR Nikkor 10-20mm.

Maisemaa Ukonhattua kohti.

1/200, ISO 400, f8, 20mm.

VR Nikkor 10-20mm.

1/100, ISO 400, f6,3, 10mm.

VR Nikkor 10-20mm.

Enpä olisi uskonut että tulemme viipymään määränpäässä vain muutaman minuutin, mutta niinhän se oli tehtävä, kun kaikki kastuivat ja kylmettyivät  enemmän hetki hetkeltä…

Sinne jäivät vesisateeseen Pyhänkasteenputous ja lampi, kesälomareissun ensimmäisen päivän kohokohdat… Onneksi seuraavien päivien kohdalla meillä oli hyvät ilmat. Itseasiassa hellesäät.


1/250, ISO 500, f8, 10mm.

VR Nikkor 10-20mm.

Pyhänkasteenlampi.

1/320, ISO 500, f7,1, 19mm.

VR Nikkor 10-20mm.

Pyhänkasteenputous.

21/06/2022

Toiseksi viimeisen työpäivän lopuksi ennen kesälomaa ajattelin hyödyntää olinpaikkaani työpisteessäni Nakertajassa, ja ajella Oulujärveä kohti. Sain vanhan tutun paikan Hannusrannan läheltä Oulujärven rannalta mieleeni ja ajelin sinne pienelle hiekkatielle, jota pitkin pääsee rantaankin saakka. Pysähdyin kuitenkin uudelle isolle hakkuuaukealle ihmettelemään näkymää ja siitä lähdin kävelemään rantaan pientä ja entuudestaan tuttua tietä pitkin.


Pian törmäsin ensimmäiseen perhoseen, joka oli todennäköisesti pursuhopeatäplä. Hopeatäpliä on suomessa kymmenkunta erilaista lajia ja näiden tunnistamisessa on tärkeää nähdä niin siipien ylä-, kuin alapinnat.


Muutama askel eteenpäin ja koivunlehdellä tien vieressä istui minulle täysin uusi, siis ennen kameralla kuvaamaton perhonen, täpläsirppisiipi. Jes!

1/640, ISO 100, f6,3, 10mm.

VR Nikkor 10-20mm.

1/400, ISO 100, f6,3, 300mm.

VR Nikkor 70-300mm.

Pursuhopeatäplä.

Bongasin myös sinisiiven ja kangasperhosen. Sinisiipeä kuvasinkin hieman, mutta niiden kanssa tarvitsee myös nähdä sen siipien alapinnan, joten sen kuvan sivuutin melko hyödyttömänä. Kangasperhonen on jo itselle niin kuvattu tapaus, etten sitä pahemmin noteerannut. Se on nyt tosi yleinen tuolla metsäpaikoilla.

Juoksuhämähäkki, joita on paljon eri lajeja tuli myös kuvattua. Tunnistaminen ainakin ilman jotain ihan hämähäkkeihin liittyvää opusta on turhan hankalaa. Pääsin kuitenkin kokeilemaan makro-objektiiviani, koska hämähäkin pää on aina yhtä mielenkiintoisen näköinen.

1/400, ISO 100, f6,3, 300mm.

VR Nikkor 70-300mm.

Täpläsirppisiipi.

1/250, ISO 250, f16, 85mm.

Micro Nikkor 85mm.

1/200, ISO 250, f16, 85mm.

Micro Nikkor 85mm.

Sitten tuli varmistettua edeltävä hopeatäplä uuden yksilön myötä pursuhopeatäpläksi. Nyt pääsin kuvaamaan ne siipien alapinnat.


Seuraavaksi vastaan tuli mustatäplähiipijä. Pienehkö ja nopea lentäjä. Halusi poseerata minulle ihan mukavasti :-) Kaveriksi tuli yhteen otokseen myös kukkakärpänen.


1/250, ISO 250, f13, 85mm.

Micro Nikkor 85mm.

Pursuhopeatäplä.

1/640, ISO 250, f10, 300mm.

VR Nikkor 70-300mm.

Mustatäplähiipijä.

1/250, ISO 250, f16, 300mm.

VR Nikkor 70-300mm.

Mustatäplähiipijä.

1/200, ISO 200, f14, 85mm.

Micro Nikkor 85mm.

Mustatäplähiipijä.

1/2000, ISO 250, f6,3, 300mm.

VR Nikkor 70-300mm.

Rantasipi.

1/2500, ISO 400, f6,3, 300mm.

VR Nikkor 70-300mm.

Kuovi.

1/4000, ISO 400, f6,3, 300mm.

VR Nikkor 70-300mm.

Kuovi.

Lähempänä rantaa kuvasin myös kuovin sekä rantasipin, jotka molemmat ilmeisesti yrittivät houkutella ja hätistellä minua pois päin läheiseltä pesältään.

Viimein saavuin Oulujärven rantaan. Siellä törmäsin heti moneen erilaiseen sudenkorentoon, sekä aina yhtä kauniiseen virnaperhoseen. Pikkulampikorennon kaverina kuvassa on todennäköisesti rantaokasirkka.

1/1250, ISO 250, f8, 300mm.

VR Nikkor 70-300mm.

Pikkulampikorento.

1/640, ISO 250, f10, 300mm.

VR Nikkor 70-300mm.

Pikkulampikorento.

1/160, ISO 100, f16, 300mm.

Micro Nikkor 85mm.

Virnaperhonen.

Paluumatkalla sain kuvia vielä metsäpapurikosta.

Kuvia eri hyönteisistä tuli niin paljon, että ei kannattanut niitä kaikkia alkaa tähän päivitykseen laittamaan. Kaikki kuvat päivitetty nyt myös perhos- ja lintusivuille!

1/1000, ISO 200, f7,1, 180mm.

VR Nikkor 70-300mm.

Näkymää kohti Paltaselkää Oulujärvelle.

1/1000, ISO 200, f7,1, 180mm.

VR Nikkor 70-300mm.

Metsäpapurikko.