Paluumatka 3.7.2025 - Mahtavia vuoria, sekä Høyholmenin niemi

27.12.2025

Edellisen päivän Tanahornin huiputuksen jälkeen oli lähdettävä Berlevågista paluumatkalle kohti Suomea.

Matkamme vei uudestaan Kongsfjordin pienen kylän läpi, jossa pysähdyimme piipahtamaan maaseutukauppaan kahville. Tuossa Landhandel-puodissa on kaikenlaista nähtävää museotavaroista matkamuistoihin.

Kongsfjordista tie lähti nousemaan kohti sisämaata, ja näin Barentsinmeri jäi taaksemme.

Ihastuin jo tulomatkalla harmaa laitaiseen vuori alueeseen, joka tuli kohdalle parinkymmenen kilometrin ajon jälkeen. Nyt noita vuoria oli pakko pysähtyä kuvailemaan.

Tämä maisema löytyy noin 10 km päästä Austertanan pikku kylästä Kongsfjordiin/Båtsfjordiin päin tien 890 viereltä. Minkäänlaista nimeä en äkkiä noille vuorille löytänyt.

Hetken kuvailtuamme lähdimme jatkamaan matkaa kohti Austertanaa.

Austertanassa olin autosta näkevinäni joitain havupuita kylän tien varrella. Ne ovat näillä leveysasteilla tosi harvinaisia.

Kongsfjordin puoti aivan meren rannan läheisyydessä.

1/250, ISO 160, f14, 18mm. VR 18–55mm.

Upeat harmaat kalliot.

1/250, ISO 160, f14, 18mm. VR 18–55mm.

Upeat harmaat kalliot.

1/200, ISO 160, f14, 185mm. VR 70–300mm.

Upeat harmaat kalliot.

1/200, ISO 160, f14, 10mm. VR 10–20mm.

Tanamunningenin luonnonsuojelualueella

Høyholmenin niemessä. Tie kuoppainen…

1/160, ISO 125, f14, 18mm. VR 18–55mm.

Høyholmenista luoteeseen Tenonvuonolle.

1/160, ISO 125, f14, 10mm. VR 10–20mm.

Austertanan kauniin vehreän kylän läpi ajettuamme meillä oli tarkoitus käydä

katsastamassa Tanamunningenin luonnonsuojelualue, joka sijaitsee Tenonvuonon (Tanafjord) lahdessa.

Ajo luonnonsuojelualueella olevalle erikoisen kapealle ja pitkälle Høyholmen -nimiselle niemelle, joka kurkottaa tässä kohdassa lähes toiselle puolelle Tenonvuonoa oli (ja ilmeisesti on ollut jo pidempään) täynnä pientä kuoppaa, joita myös nimismiehen kiharoiksi kutsutaan…

Hyvää ajolinjaa oli haastava löytää, koska tie oli tuossa kunnossa lähes koko osuudeltaan päätiestä lähtien.

Tietä lukuunottamatta Høyholmen oli käymisen arvoinen paikka. Länteen ja luoteeseen päin näkyi vuono, joka siellä kääntyy pohjoiseen ja Barentsinmerelle.

Høyholmenilta etelään vuonolle katsottaessa näkyi upea vuori, joka tunnetaan saamelaisten keskuudessa nimellä Giemaš. Vuoren seinämän raitamaiset kerrostumat antavat vuorelle näyttävän ulkoasun.

Giemaš. Oikealla ylhäällä kaivostoiminnan jälkiä.

1/160, ISO 125, f14, 70mm. VR 70–300mm.

Giemaš 454m mpy.

1/200, ISO 200, f14, 135mm. VR 70–300mm.

‍Høyholmenilta koilliseen. Taaimmainen huippu 700m mpy.

‍Rannassa pienessä lahden tapaisessa rakennuksen rauniot.

‍1/160, ISO 200, f16, 70mm. VR 70–300mm.

‍Tenonvuonon länsirannan jyrkänteitä.

‍1/200, ISO 200, f16, 300mm. VR 70–300mm.

‍Giemašin etelälaidalla lähempänä Austertanaa sijaitsee maailman suurimmaksikin tituleerattu kvartsiittikaivos Elkem Tana, jonka toiminta on tuottanut ristiriitoja mm. saamelaisten porojen hoitamisen, sekä Tanamunningenin luonnonsuojelualueen eläinten suojelun kanssa.

‍Kyseinen kaivos näkyy kauas ja selvästi Austertanan tieltä, sekä myös pohjoisemmasta, kuten Høyholmenista. Suuri rahtilaiva oli kaivoksen luona satamassa, ja niiden reitti kulkee aivan Høyholmenin vierestä, noin 300m kapeasta salmesta, jonka toisella puolella on minikokoinen asutusrypäs taloja. Tuolle asutukselle en löytänyt minkäänlaista nimeä, eikäpä noita taloja näkynyt Googlemapsin kartassakaan satelliittikuvaa lukuunottamatta, tietysti. Ovatkohan nuo parikymmentä taloa sitten ns. ”Høyholmenin kylä”, ilmeisesti! Valitettavasti emme käyneet aivan niemen päässä saakka, joten minulla ei ole kuvia siitä nätistä asuinpaikasta pienellä kaistaleella vuoren juurella, aivan meren äärellä.

‍

‍Lounaaseen Høyholmenilta, komean hiekkarannan takaa näkyi Alggašvárri-niminen vuori, jonka huipulla on iso masto.

‍

‍Ei ole ihme, että meikäläisen päästessä näihin maisemiin Kainuusta, jokainen viisisataa metrinen, ja matalampikin maanmuoto on silmissä erittäin komean näköinen. Myöskin nämä isot hiekkarannat ovat harvinaisempaa herkkua.

‍

‍Emme viettäneet kovin pitkää aikaa Høyholmenissa, koska meillä oli hyvän pituinen ajomatka vielä edessämme Ivaloon.

‍

‍Inarissa ennen Ivaloa, kävimme pikavisiitillä Karhunpesäkivellä, joka oli minulle vielä käymätön paikka. Kivi löytyy suhteellisen läheltä Inarintietä, ja sinne johtavat portaat ovat hyvä jaloittelun paikka automatkan jälkeen. Paikalta löytyy myös kahvila.

‍

‍Kivi on virallisesti siirtolohkare, sekä tafoni (Suomen suurin), ja onttous on syntynyt heikomman kiviaineksen rapautuessa vahvemman aineksen ympäriltä (kiitos Wikipedia.)

‍Kiven sisälle siis pääsee kiven alaosasta, jos löytyy vielä vähän notkeutta🤭 Sisällä oli tuplaselfien paikka😊

‍

‍Vuoden 2025 kesälomareissumme Pohjois-Norjan pääkohteissamme Vuoreijassa, Hornøyan lintusaarella, Hamningbergissä, Berlevågissa ja Tanahornilla oli jälleen onnistunut, ja jätti upeita muistoja mieliimme. Näitä paikkoja voimme suositella mielenkiintoisia kohteita Pohjois-Norjasta etsiville.

‍

‍Høyholmenin hiekoilla. Takana Alggašvárri.

‍1/200, ISO 200, f14, 70mm. VR 70–300mm.

‍Karhunpesäkiven

‍sisässä Inarissa!